Kehä III on osa valtakunnallista E18-tietä, joka yhdistää Etelä-Suomen kaupungit, satamat sekä lentoaseman ja toimii siten merkittävänä väylänä kotimaiselle sekä kansainväliselle liikenteelle. Se on yksi Suomen vilkkaimmista teistä, ja sen liikennemäärien arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä lähes 50 prosenttia.

Kehä III toimii merkittävänä Vantaan kaupungin ja koko pääkaupunkiseudun runkoyhteytenä, jota pitkin kulkee arkisin vajaat 70 000 autoa. Yli 10 prosenttia tien liikenteestä on raskasta liikennettä: henkilöauto- ja joukkoliikenteen liikenteen ohella tie palvelee elinkeinoelämän kuljetuksia. Kehä III on Vuosaaren tavaraliikennevirtojen kuljettaja sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman maaliikenteen tärkein syöttöyhteys.

Erittäin suurten liikennemäärien sekä alueen maankäytön voimakkaan kasvun seurauksena väylän ongelmina ovat olleet päivittäiset ruuhkat. Ongelmia aiheuttivat etenkin valo-ohjatut liittymät Lentoasemantien eritasoliittymässä sekä Lentoasemantien ja Tikkurilantien liittymässä, jotka ruuhkautuivat pahasti. Lisäksi liikenteen sujuvuutta hankaloittivat nykyisten eritasoliittymien lyhyet rampit ja linja-autopysäkkien liian lyhyet kiihdytyskaistat. Suuret liikennemäärät sekä valo-ohjatut liittymät aiheuttivat sekä ruuhkautumista että turvallisuusongelmia.

Liikennemäärien kasvaessa ongelmat pahenevat entisestään, minkä lisäksi paheneva ruuhkautuminen häiritsee alueen kehittämistä sekä esimerkiksi lentoaseman ja elinkeinoelämän liikennettä.

keha3 silta iso uutisnosto

Rakennustyöt Kehä III:n parannushankkeessa on saatu päätökseen. Hankkeessa purettiin useita ruuhkaa aiheuttaneita kohtia Lentoasemantien alueella sekä Lahdenväylä–Porvoonväylä-välillä. Työt valmistuivat etuajassa ja selvästi alle arvioitujen kustannusten.

Syksyllä 2013 alkaneen kehätien parannushankkeen tavoitteena oli saada liikennevirrat kulkemaan Kehä III:n ja rinnakkaisväylien välillä katkotta.

– Kehä III on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana pullonkaulasta todelliseksi runkoväyläksi. Määrätietoisessa työssä Vantaan kaupungilla on ollut merkittävä rooli.  Tämä 50 vuotiaan kehätien nuorennus tulee hyvään aikaan, sillä liikennemäärät ovat kasvaneet väylällä tasaisesti ja vuoteen 2030 mennessä niiden arvioidaan lisääntyvän 50 prosenttia, toteaa Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen.

Tällä hetkellä väylää pitkin kulkee vajaat 70 000 autoa vuorokaudessa, mistä 10 prosenttia on raskasta liikennettä. Päivittäiseen liikenteeseen sisältyy niin syöttöliikennettä Vuosaareen satamaan ja lentoasemalle, läpikulkuliikennettä kansainvälistä E18:a pitkin kuin matkoja palvelukeskittymiin kehätien varrelle.

– Kokonaisuutena Kehä III ympäristöineen on iso logistiikkakeskus, jossa saumattomien kuljetusketjujen on toimittava. Lisäksi toimivat liikenneyhteydet yhdistävät työpaikkoja, asuinalueita ja palveluita, Vehviläinen summaa.

Keskinopeus nousee jopa 20 km/h

Hankkeessa Lentoasemantien yhteyteen rakennettiin kaksi uutta eritasoliittymää: yksi Kehä III:n ja toinen Tikkurilantien risteykseen. Myös Lahdenväylä–Porvoonväylä-osuudelle tehtiin uusi eritasoliittymä, minkä lisäksi osuudelle rakennettiin lisäkaistoja. Joukkoliikenteen sujuvuutta parannettiin uusilla pysäkeillä ja  pidemmillä kiihdytyskaistoilla. Myös kevyen liikenteen verkkoa täydennettiin.

– Hankkeessa purettiin useampia ruuhkaa aiheuttavia kohtia. Esimerkiksi eritasoliittymien rakentamisen seurauksena liikennevalot saatiin poistettua E18-tieosuudelta kokonaan. Keskinopeudet hankealueella nousevat ruuhka-aikana jopa 20 kilometriä tunnissa, mikä muun muassa vähentää tiekuljetusten matka-aikaa ja siten myös päästöhaittoja, kertoo Kehä III:n parannushankkeen projektipäällikkö Antti Koski Liikennevirastosta.

Alueen asukkaille aiheutuvaa meluhaittaa vähennettiin puolestaan rakentamalla Lahdenväylä-Porvoonväylä-osuudelle 2,6 kilometriä melusuojaa.

– Sujuva runkoyhteys myös rauhoittaa rinnakkaistiet ja lisää turvallisuutta sekä asumismukavuutta läheisillä asuinalueilla, Koski lisää.